.
Sinikka Svärdistä

Sinikka Svärd syntyi 19.3.1960 työläisperheeseen Turussa. Hän on neljän lapsen äiti ja Turku on edelleen hänen kotikaupunkinsa. Hän on koulutukseltaan sosiaaliohjaaja ja on työskennellyt vanhusten ja kehitysvammaisten parissa. Hän jäi kuitenkin pois kehitysvammahoitajan työstään vuonna 2003 saatuaan ensimmäisenä sanoittajana kautta aikain valtion puolivuotisen työskentelyapurahan. Se antoi tarvittavan rohkeuden heittäytyä epävarmaan taiteilijaelämään. Eikä paluuta entiseen ensimmäisen koeluontoisen vuoden jälkeen ollut.

Sinikka kirjoitti jo lapsena lukemisensa innostamana, silloin heräsi myös himmeä unelma kirjailijan ammatista. Teini-iässä pöytälaatikkoon kertyi pääasiassa runoja, mutta myös ensimmäiset laulutekstit syntyivät tuohon aikaan. Omien lasten myötä alkoi Sinikan kynä sauhuta satuja ja kertomuksia. Niitä julkaistiin lasten lehdissä, joista muutamassa hän toimi vakituisena avustajana useita vuosia.

Laulutekstien tekeminen alkoi vähitellen innostaa Sinikkaa yhä enemmän. Saattoihan siinä yhdistää kaksi suurta rakkauden kohdetta – musiikin ja kirjoittamisen. Hän alkoi tehdä aluksi lauluja pikkuveljensä Sakun kanssa. Saku sävelsi ja Sinikka sanoitti. Ensimmäiset Sinikan sanoittamat levytetyt laulut -90 –luvun alusta ovatkin heidän yhdessä tekemiään.

Sinikan ensimmäinen suuri hitti, Katri Helenan levyttämä ”Vie minut”, on vuodelta 1995. Se aloitti myös tiiviin yhteistyön Esa Niemisen kanssa. Tältä tekijäparilta on syntynyt monia hittejä, kuten "Sitä saa mitä tilaa" ja "Mahdunko maailmaas" (Yölintu), "Kun katsoit minuun" ja "Kaikista kasvoista" (Anna Eriksson), "Kestän mitä vaan" (Markku Aro) jne. Sinikan muista tunnetuista lauluista voisi mainita mm. "Tahdon tanssia kanssasi" (Tomi Metsäketo ja Johanna Kurkela", Säv. Tomi Aholainen) sekä "Oikeesti" (Finlanders, säv. Kaisa Ranta).

Juha Vainio - palkinto 2008

Sinikka on saanut Pro Iskelmä –palkinnon vuonna 2006. Se myönnetään henkilölle, yhteisölle tai muulle taholle, joka omalla työllään merkittävästi on edistänyt kotimaista iskelmäkulttuuria. Tunnustuksen tarkoituksena on myös tuoda esiin henkilöitä, joiden ansiosta iskelmä voi säilyä tulevaisuudessakin elinvoimaisena, suuren yleisön musiikkina.

Sinikka on palkittu myös Juha Vainio –palkinnolla vuonna 2008. Palkinnon myöntämisen raati perusteli seuraavasti:

”Sinikka Svärdin läpimurto sanoittajana tapahtui vuonna 1995 Katri Helenan levyttämällä laululla Vie minut (säv. Esa Nieminen). Siitä lähtien hän on ollut suomalaisen iskelmä- ja pop-sanoituksen uudistaja, jonka laululyriikassa ovat yhdistyneet luovuus ja leikki, tinkimätön ja työllä hiottu ammattiosaaminen sekä sisäisen mielenmaisemamme hienovarainen koskettaminen.
Svärdillä on harvinainen taito kertoa laulussa sellaista, mitä emme itse kykene ilmaisemaan tai edes tiedostamaan. Tähän taitoon hän on onnistuneesti yhdistänyt hallitun riskinoton ja kipeisiinkin aiheisiin uskaltautumisen. Tämän ovat kuulijat palkinneet, ja Svärd on ehtinyt jo kirjoittaa huomattavan määrän koko kansan suosikeiksi nousseita hittejä, joilla mitattuna häntä voidaan pitää edustamansa sanoittajasukupolven menestyneimpänä.”
Linkki Helsinigin Sanomien juttuun asiasta.

Vuonna 2006 lopulta toteutui myös unelma kirjan kirjoittamisesta. Tuolloin ilmestyi Sinikan kirjoittama runokirja ”Ruusu sinulle” (Kustantajana Kirjastudio, sittemmin Minerva Kustannus Oy), jota on tähän mennessä myyty jo yli 10.000 kpl. Kirjan kuvitti hehkuvilla akvarelleillaan naantalilainen kuvataiteilija Kristiina Turtonen. Sen jälkeen Sinikalta on ilmestynyt viisi muuta runokirjaa. Kolmessa viimeisessä kuvittajana on ollut kouvolalainen akvarellisti Sinikka Hautamäki.

Sinikka jatkaa työtään sanoittajana ja runoilijana, sillä uudet ajatukset ja unelmat eivät jätä rauhaan, ja sisäinen palo kirjoittamiseen hehkuu voimakkaana edelleen. Sinikan 50-vuotispäivän lähestyessä hän halusi tehdä jotakin sellaista, jota voisi myöhemmin muistella hyvillä mielin. Syntyi ajatus hyväntekeväisyyskonsertista. Sinikka kertoo idean synnystä näin:

”Jotenkin minua oli jo pitkään mietityttänyt se, miten itsekkäiksi me ihmiset olemme tulleet. Miten vähän meillä riittää todellista halua auttaa muita ihmisiä ja antaa omastamme. Tuntui vain, etten halua elää loppuelämääni ajatellen vain itseäni ja tehden ratkaisuni vain sen pohjalta, mikä on minulle itselleni parasta ja helpointa. Halusin tehdä jotakin hyvää. Ei minun tarvitse koko maailmaa muuttaa, mutta jonkun ihmisen elämää voin ehkä helpottaa. Toisaalta takaraivossani oli ollut haave saada kuuluville omaa tuotantoa, niitä lauluja jotka ihmiset tuntevat ja joita laulavat sydän pakahtumaisillaan kulmakuppilan karaokessa, ja myös niitä joista itse olen erityisen ylpeä, mutta jotka eivät ole päässeet radion soittolistoille ja näin suuren yleisön tietoisuuteen. Pohdimme yhdessä asioita miesystäväni Köpin kanssa ja lopulta monen mutkan jälkeen nyt on toteutumassa tämä konsertti, jossa järjestäjänä on Kirkon ulkomaanapu yhdessä minun ja Köpin kanssa. Taas käy toteen yksi unelmani. Ja kun konsertin tuotto kokonaisuudessaan menee Naisten pankille ja sodan jaloissa elävien naisten auttamiseksi Kongossa, toivottavasti myös monen muun naisen unelma paremmasta elämästä voi olla vähän lähempänä toteutumista.”

 
Naisten Pankki
Naisten Pankki
on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi kestävän kehityksen periaattein.
 
Naiset sodan ja konfliktien jälkimainingeissa
Kirkon Ulkomaanapu aloitti vuoden 2007 alussa Itä-Kongossa kehitysyhteistyöhankkeen sodasta monin tavoin kärsineiden naisten auttamiseksi ja voimaannuttamiseksi. Tavoitteena on edesauttaa naisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalistaloudellista toipumista sodan runtelemassa yhteiskunnassa.
Kirkon ulkomaanapu